yksijapuolivuotta

Oon tässä vähän miettiny näitä mun puuhia nykyisin. Mun päivä alkaa sillä, että herään puol 8 ku toi yks herää töihin. Sitten laitan silmät uudelleen kiinni, kunnes herään kymmenen aikaan. Sinä aikana näen aivan kummallisia unia. Tänäänkin juoksin karkuun äitini isää kun se jahtas mua autolla...??? Tommosten unien jälkeen tuntuu omituiselta herätä oikeaan maailmaan, mutta meen kuitenkin aamupalalle alakertaan ja luen pari ruotsinkielistä sanomalehtee siinä samalla (no, luen ainaki otsikot ja katon kuvat...). Sitten palaan takaisin tänne yläkertaan ja aloitan "lukemaan" pääsykoekirjaa. Mutta niinkuin tänäänkin, luin ehkä 10 sivua ja aloin tekemään jotain ihan muuta. Ei vaan innosta. Sitten menen syömään ja sitten jumin taas vähän aikaa ja sit meen ehkä lenkille jos jaksaa.

Tulin siis siihen tulokseen, että ei tässä touhussa oo oikein mitään järkee. Pikkusisko tossa valitti sunnuntaina, että "sä et oo koskaan enää kotona". En ookkaan, kun en jaksa. Oon juminu siellä ihan tarpeeks, vaihtelun vuoks pitää jumia jossain muualla. Ehkä tää mun elämä ryhdistäytyy, sitten ku meen töihin jossain toukokuun puolessa välissä.

Muutes. Sunnuntaina olin pummailemassa Silja-rasteilla. Tai no, ei se juoksukaa mitää herkkua ollu. Laskeskelin tässä, että pummia tuli se 8 minuuttia... Mutta ei se mitään. Jos lauantaina ei sit enää pummailis. Oli ihan kiva nähä kavereitakin. Vaikka tuntuu, että takin värinvaihto on karkoittanut osan niistä jotenkin mystisesti. Tai sitten musta vaan tuntuu siltä. Tai sitten mä oon vaan eristäytyny kaikista, se ei ois kauheen uus asia.

Äiti ja Eero rakentaa mökkiä ens kesänä. Ja ne just osti sinne kahvinkeittimen. Joo-o, eihän se mitään. Nyt niillä on jo kahvinkeitin ennen ku mökistä on edes perustukset valmiina. Äiti vaan totes puhelimessa että "nyt meillä on sitten 2 kahvinkeitintä sun ylppäreihin". Ihan ku iskällä ei ois ollu kahvinkeitintä siihen tarkotukseen? No, ehkä se on sitten väärän värinen mokkamasteri. En mä oikeesti aina pysy äitin ajatusten perässä. Kauheesti se ressaa nytkin siitä mun juhlamekosta, vaikka juhlii on vielä kuukaus ainaki. En vaan jaksa nyt alkaa sitä ompeleen. Ehtii sen sitte pääsykokeittenki jälkeen. Ihme stressaaja. No okei, ehkä se pitäis ens viikol alotella...