Lumi

Tänä aamuna kävi semmonen hassu juttu. Juttu liittyi eilisiltana ilmeisesti sataneisiin lumihiutaleihin. Tai pikemminkin lumiämpärillisiin. Juttu sisältää pienimuotoisen shokin ulko-oven avauksen yhteydessä. Se nimittäin oli "hieman" lumen muuraamana, rappuset myös.

Kun olin saanut itseni ulos, alkoi rämpiminen kohti parkkipaikkaa. Ja parkkipaikalla menin autoa muistuttavan lumi/jääkasan luo joka oli meiän autopaikalla. Sitä sitten esiin kaivaessa jääraspi meni rikki, kun ikkunat (ja oikeastaan koko auto) oli noin puolen sentin paksuisessa jääkerroksessa. Ei ilmeisesti ole ihan hyvä juttu kun sähkötolpasta tulee sähköä hieman pätkittäin, että lumi välillä jäätyy ja sulaa, jäätyy, sulaa... No, onneksi meillä oli toinenkin sellainen raspi, että sain edes jotenkin raaputeltua näkökentän auton sisältä ulos. Kun otin lämmityspiuhan irti ja avasin pelkääjänpaikan ovea, en saanut kättäni edes kahvaan. Hmm, mielenkiintoista, ajattelin ja kiersin muutkin ovet läpi, joista 2 oli jäässä ja 2 aukesi. No ei se mitään, astuin autoon ja koitin saada autoa lumessa liikkeelle, pienten liikutteluiden ja sammutteluiden jälkeen volvo lähti pöristen kohti yliopistoa.

Kuninkaankartanontien mäkeä noustessa tuskan hiki oli lähellä nousta pintaan taas. Mäki oli kuin lumipuuroa ja sen lisäksi lapsia ja opiskelijoita käveli ajoradan puolella kävelytien ollessa lumitettuna. Otin hiukan vauhtia ja toivoin parasta, auto teki hienoa siksakkia, mutta onneksi ilman ihmisuhreja. Sitten pääsin parkkipaikalle ja aloitin lumessakahlaamisen kohti YTHS:ää. Siellä olkapää paljaaksi ja possupiikki lihaan. Sitten matka jatkui kohti sillä aikaa aurattua tietä pitkin uskonnon tunnille. Mikäs siinä, mielenkiintoinen aamu. Iltapäivällä pahoinpitelin sitten auton ovissa olleen jään ja sain ovet auki.

Oliskohan nyt garmin latautunu sen verta et pääsis lenkille tonne tundralle?

:)

Talviuni

Jopas on kulunut aikaa viime satuilusta. Syitä on monia ja keksiäkin niitä voi lisää. Jos sitä nyt herättäis pitkältä talviunelta...

Lunta on tullu taivaalta jo enemmän ku olis tarvetta ja näyttää siltä että jukolassaki rämmitään vielä lumisohjossa jos tätä tahtia jatkuu, ku taas on lunta lupailtu vaan lisää. No ei siinä sinällään mitään. On päässy hyvin hiihtään ja melkee mitään muuta ei ookkaan tullu tehtyä ku hiihdeltyä. Mut viikonloppuna repäsen oikee kunnolla, eli meen kapinoimaan mäntsälään eli toisin sanoen hisustelemaan ekaa kertaa ehkä 3 tai 4 vuoteen :) Ja mun hisustus on silloinkin koostunut maksimissaan kahdesta kisasta talvessa, että oon siis melkee ammattilainen... Hauskaahan siitä varmasti tulee! :D Kunhan pakkaset pysyis aisoissa.

Koulu motivaatio on totaalisessa nollassa ja tulevaisuuden suunnitelmat on siltä osin vedetty miljoona kertaa pöntöstä alas. On vaikeeta, kun ei tiedä mitä haluaa tehdä... Koulutusala, mille vois hakea nyt keväällä, on vaihdellut viime kuukausien aikana niin paljon, ettei tässä oo enää mitään järkeä. Tällä hetkellä välivuosi on alkanu kuulostaan parhaalta vaihtoehdolta, ku pää on nii sekasin kaikesta kouluun ja ammatinvalintaan liittyvistä jutuista että kohta tulee oikosulku... (ellei se oo jo tullu). Olkaa onnellisia, jos teille on selvinny se, mitä tuutte tekemään tulevaisuudessa. Tää tämmönen tietämättömyys on aika hanurista ja rassaa vaan kokoajan enemmän.

Nyt oon tehnyt sellaisen päätöksen ainakin, että jos sitä panostais sitten enempi tähä suunnisteluun. Viimisiä viedään, ku ens vuonna pitäis körötellä jo pääsarjassa. Pääsiäisenä olis tarkotus lähtee fso:n leirille Tanskaan. Siinä tän kevään hurja leiritys... No okei, onhan niitä viikonloppuleirejä onneks kuitenkin! Ois vaan aika mahtavaa lähtee jonnekki sellaseen paikkaan suunnistaan, missä ei olis polveen asti lunta ja lämpömittarinkin elohopea kohoais reilusti korkeammalle ku täällä Savonlinnassa. Mutta näillä mennään mitä on.

Toivottavasti seuraava kirjotuskerta ei oo puolenvuoden päästä!